Korean historiaa

Taekwondo on moderni kamppailu-urheilulaji, jonka juuret ovat perinteisissä itämaisissa kamppailulajeissa ja itä-aasialaisessa kulttuurissa. Nykyään taekwondoa harrastaa arviolta 80 miljoonaa ihmistä 190 eri maassa. Taekwondon kehittymisen ymmärtämisen kannalta on hyvä tuntea Korean niemimaan kehitysvaiheita.

Korealaisten sanotaan polveutuvan mongolialaisista heimoista, jotka muuttivat Korean niemimaalle n. 5000 - 10 000 eKr. Näiden kivikautisten maahanmuuttajien mukanaan tuomista taistelutekniikoista käytetään nimeä minasosa-sadomusul, heimotaistelutekniikat. Tältä ajalta ei ole kuitenkaan mitään kirjallisia tai arkeologis-antropologisia todisteita taistelutaidoista. Näistä alkeellisista tekniikoista (lähinnä kaatoja ja asetekniikoita) oletetaan kehittyneen ajanlaskumme alkuun mennessä ensimmäinen korealainen kamppailutaito, sadomusul.

Jokaisella kylällä oli sadomusul-taitajia pitämässä yllä yleistä järjestystä ja puolustamassa kylää ulkopuolisia vastaan. Vähitellen kylät yhdistyivät ja niistä syntyi heimovaltioita. Tärkeimmät heimovaltiot olivat Jimaik, I-Lou ja Koguryo, jotka sijaitsivat Yalu-joen molemmin puolin. Jimaikit olivat tunnettu ratsastajakansa. Myöhemmin, Koguryo-dynastian aikana, he muodostivatkin dynastian ratsuväen ytimen. I-Lout olivat tunnettuja jousimiehiä. Nykyisen Kung Sulin (lyhyt jousi) alkutyyli on peräisin heiltä. I-Lout olivat myös taitavia myrkkyjen käyttäjiä. Koguryo-heimot kouluttivat miehistään "heimopoliiseja" eli Sun-Bi-sotureíta.

KO CHOSON (2333 eKr. - 109 eKr.)

Choson-kuningaskunta perustettiin legendan mukaan 2333 eKr. ja korealaiset pitävät tätä ajankohtaa Korean kansakunnan syntymishetkenä. Historiatutkimuksen mukaan varhaisimmat kuningaskunnat tai osavaltiot Korean niemimaalla alkoivat kuitenkin muodostua vasta Pronssiajalla eli 1000 - 300 eKr. Koguryo ja Jimaik liitoutuivat keskenään sekä pienempien heimojen kanssa Korean ensimmäiseksi valtakunnaksi, Ko Chosoniksi. Valtakunnan kasvaessa ja voimistuessa naapurivaltio Kiina alkoi huolestua. lopulta kiinalainen hallitsija, Han-Wu, päätti aloittaa hyökkäyksen 109 eKr. Han hyökkäsi meritse keski-Koreaan ja Liaotungin läpi pohjois-Koreaan vallaten Ko Chosonin. Ko Chosonin johtajat pakenivat Sobaikin länsipuoliselle alueelle ja yhdistivät alueen heimot Paekche-dynastiaksi.

PAEKCHE (18 eKr. - 660 jKr.)

Uusi kuningaskunta nimeltään Paekche levittäytyi etelään Han-gang-joelta, joka virtaa nykyisen Seoulin lähistöllä. Paekchen kansa oli rauhantahtoisempaa kuin Koguryon soturit ja niinpä he muuttivatkin etelään välttääkseen uhkaa pohjoisilta vihamiehiltä. Neljännen vuosisadan aikana dynastiasta tuli vakaa ja sivistynyt valtio, joka teki kauppaa ulkomaisten naapureidensa kanssa. Itse asiassa Paekche toimi tärkeänä siltana niin korealaisen kulttuurin viemisessä Japaniin kuin buddhismin tulolle Koreaan. Yksi suosituimmista Paekchen kansan urheilulajeista oli aseeton taistelutaito nimeltä Tosukongkwon. Kisan voittajasta tuli kylän sankari. Myös muut kamppailulliset lajit ja pelit, kuten Talmaji Ssaum ja Su-pyuk-ta olivat suosittuja.

KOGURYO (37 eKr. - 668 jKr.)

Toinen uusi kuningaskunta, Koguryo, nousi valtaan Korean niemimaan pohjoispuoliskolla. Koguryo oli sotilaallinen kansakunta, jota johtivat aggressiiviset kuninkaat, kuten esim. Kwanggaeto (hallitsijakausi 391 - 410). Koguryo valloitti naapuriheimoja yksi toisensa jälkeen, kasvattaen aluettaan joka ilmansuuntaan. Koguryo ajoi myös kiinalaiset pois heidän viimeiseltä komennusalueeltaan vuonna 313, ja jatkoi levittäytymistään Mantsuriaan sekä Korean niemimaan eteläosiin. Ryhmä arkeologeja löysi vuonna 1935 Tungkun kaupungista Mantsuriasta taekwondoa muistuttavaa kamppailulajia esittävän maalauksen. Paikka oli Koguryo-dynastian aikainen pääkaupunki. Maalaus löytyi kuninkaallisen hautaholvin raunioista, sen kattorakenteista.

SILLA (57 eKr. - 668 jKr.)

Naktongin itäpuolella eläneet 12 Chin Han-heimoa yhdistyivät Korean kuuluisimmaksi valtioksi, Sillaksi. Kuningaskunta joutui heti synnyttyään liittoutumaan Koguryon kanssa. Sillan alue ulottui syvimmälle Kiinaan. Se oli aluksi kehittymättömin kolmesta kuningaskunnasta, koska ulkomaiset ideat tulivat sinne muita hitaammin. Sillassa kehittyi kuitenkin Korean historian kuuluisin sotilasryhmittymä eli Hwarang-joukot. Vuonna 540 Sillan kuningas kutsui hoviinsa buddhalaisylipappi Won Kwanin, joka oli tunnettu taistelutaitojen mestari. Won Kwanin loi armeijan, jossa oli seuraavat neljä osastoa: Rang Do (ratsuväki), Sul Sa Dan (erikoisjoukot/ninjat), Hwa Rang Do (upseeristo-ratsuväki) ja Kuk Son (päällystö, kenraalikunta, sotamarsalkat ja kuningas). Armeijaan kelpuutettiin ainoastaan jalosukuiset, vain ratsuväessä sai olla tavallista kansaa.

Hwarang Do ('miehuuden kukka') vaikutti voimakkaasti korealaisen kulttuurin ja taistelutaitojen kehittymiseen. Siitä kehittyi korealainen versio japanilaisesta Bushidosta (Soturin tie). Hwarangin filosofia sisälsi viisi käskyä ja yhdeksän hyvettä, joita sotilaiden oli tinkimättä noudatettava. Käskyt olivat seuraavat: 1) uskollisuus valtakunnalle, 2) kuuliaisuus vanhempia kohtaan, 3) luottamus ja veljeys ystävien kesken, 4) rohkeus olla pakenematta vihollisen pelossa ja 5) tappamisesta pidättäytyminen ilman hyvää syytä. Yhdeksän hyvettä olivat seuraavat: inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohteliaisuus, viisaus, luottamus, hyvyys, siveys, uskollisuus ja rohkeus. Hwa Rang Do sisälsi osia mm. kiinalaisten kwon bopista (kungfu), korealaisten subakista, mongolialais-mantsurialaisesta painista, kiinalaisen Lyn Kyi-klaanin menetelmistä ja bul kjo-taistelutekniikoista. Lajissa oli yli sadan erilaisen aseen tekniikoita. Lajin harjoittelijat harjoittelivat taistelemaan maalla, vedessä, ratsailla, jne.

Puolessa välissä kuudetta vuosisataa Silla pyrki valloittamaan Koguryo- ja Paekche-dynastiat. Sillan joukot olivat voitollisia ja niemimaa yhdentyi ensimmäistä kertaa vuonna 668 jKr. Vaikka Koguryo, Paekche ja Silla olivat poliittisesti eristäytyneitä, ne olivat sukulaisia etnisesti ja kielellisesti. Samoin Buddhismi ja Konfutselaisuus olivat tärkeitä niissä kaikissa. Sillan valtakaudella on todistetusti ihailtu kamppailutaitoja. Esimerkiksi Sokkuram Grottossa (luolatemppeli, kansallisaarre nro. 24) neljällä ovella on kaksi vartijaa esittävää hahmoa, Kumgang-Yoksaa. Näiden hahmojen asennot ovat samankaltaisia kuin nykyisen taekwondon Kumgang Makki-tekniikka.

Silla nautti rauhan ajasta 250 vuotta, joten se kehittyi myös taiteen, uskonnon, kaupan ja koulutuksen osa-alueilla. Sillan pääkaupungin, nykyisen Kyongjun, väkimäärä nousi yli miljoonaan ja sinne rakennettiin upeita kuninkaallisia palatseja ja buddhalaistemppeleitä. Merkittävä osa Korean mahtavimmista historiallisista monumenteista ovat tältä ajalta. Suunnilleen 850-luvun puolivälissä Sillan kukoistus lähti laskuun. Vuonna 935 Sillan kuningas antoi vallan Wang Konille, Koryo-dynastian perustajalle. Sillan kuningaskunnan kaatuessa lopullisesti 1000-luvun alkupuolella sen hallitseva luokka pakeni uuteen Koryon valtioon.

KORYO (918 - 1392)

Koryon perustaja Wang Kon oli kenraali. Hän valitsi kotikaupungikseen Songdon (nykyinen Kaesong, joka sijaitsee 60 km Soulista pohjoiseen), josta käsin hän alkoi hankkia takaisin Koguryon menetettyjä alueita. Siksi hän nimesi kuningaskuntansa Koryoksi; tästä sanasta on myös nykyinen Korea-nimi johdettu. Koryossa otettiin buddhalaisuus valtionuskonnoksi, mikä innoitti temppelin rakentajia yhtälailla kuin taidemaalareitakin tekemään buddhistisia hahmoja. Temppelit ja munkit näyttelivät myös osaa kuningaskunnan myöhempien vuosien konflikteissa (taistelut konfutselaisten ja buddhalaisten välillä).

Koryon aikana harjoiteltiin kamppailullista kuntoilumuotoa nimeltä subak (subakhee). Sitä harjoiteltiin sotilaiden taistelutaitona, mutta myös organisoituna ja katsojille suunnattuna urheiluna. Samoin kiinalainen kungfu tuli laajalti tunnetuksi Korean niemimaalla. Tämä on huomionarvoinen yksityiskohta, koska se osoittaa ettei taekwondo ole puhtaasti korealainen laji, vaan se on kehittynyt Korean pitkän historian aikana monien tekijöiden vuorovaikutuksessa.

CHOSON ( 1392 - 1910 )

Choson-dynastian aikana konfutselaisuus alkoi hallita korealaista yhteiskuntaa. Chosonin perustaja, Yi Songgye (Chosonista käytetään joissain yhteyksissä Yi-dynastian nimeä) muutti pääkaupungin sijainnin Kaesongista Seouliin, josta tuli yksi maailman vanhimmista edelleen voimassa olevista pääkaupungeista. Chosonin poliittinen järjestelmä perustui konfutselaisiin periaatteisiin: tullakseen hallituksen virkamieheksi täytyi suorittaa kwago eli kansalaispalvelun tutkinto. Konfutselaisuus johti selkeän sosiaalisen rakenteen syntymiseen. Yhteiskunnassa arvostettiin korkeaa akateemista koulutusta. Johtavassa asemassa oli oppinut aristokraatti, jota kutsuttiin nimellä yangban ja joka johti hallitusta, armeijaa ja yhteiskuntaa. Seuraavana oli keskiluokka, chung-in, eli virkamiehet, lääkärit, lakimiehet ja taiteilijat. Heidän alapuolellaan oli tavallinen kansa, sang-in, joita oli suurin osa kansasta. He olivat maanviljelijöitä, käsityöläisiä ja vastaavia. Alin luokka, chonin, käsitti orjat, palvelijat ja irtolaiset.

Choson-dynastian yksi suurimpia kehitysaskeleita oli Han-gul eli korealaiset aakkoset. Sen aikana julkaistiin myös ensimmäiset kirjat, jotka opettivat taistelutaitoja. Tästä johtuen taidoista tuli suosittuja kansan parissa, etenkin alueilla joissa ne olivat olleet aikaisemmin vain armeijan yksinoikeutena. Erityisesti ihmiset, jotka olivat aikeissa värväytyä armeijaan töihin, halusivat oppia subakia. Syynä oli lajin asema yhtenä tärkeimmistä valintaperusteista ehdokkaita testatessa. Samaan aikaan kuningas Chongjo julkaisi kuvitetun teoksen, Muye Dobo Tongji, korealaisista taistelutaidoista. Näitä taitoja voidaan pitää taekwondon esimuotoina, vaikka lajin syntymiseen vaikutti myöhemmin voimakkaasti myös okinawalainen karate.

Korea säilytti toimintakykynsä ja elinvoimaisuutensa olemalla jatkuvasti avoinna länteen ja sieltä saapuville ideoille, teknologialle, diplomatialle ja kaupalle. Tästä huolimatta Korea oli heikosti valmistautunut toimimaan 1900-luvun vaihteen mullistuksissa, kun Japani löi Kiinan, Korean isoveljen. Japani, joka oli noussut uudeksi teollisuusmahdiksi Aasiassa, valloitti myös Korean 1905 ja muutti sen alusmaakseen 1910. Näin loppui myös Choson-dynastian aikakausi.

JAPANIN MIEHITYKSEN AIKA ( 1910 - 1945 )

Miehitys auheutti monenlaista kurjuutta. Japanilaisille maanviljelijöille annettiin korealaista maata ilmaiseksi tai erittäin alhaisilla kustannuksilla. Suuria määriä riisiä vietiin Japaniin, minkä seurauksena Koreassa vallitsi nälänhätä. Japani pyrki muuttamaan korealaisen kulttuurin omanlaisekseen. Kouluissa puhuttiin japania ja korealaisten täytyi muuttaa nimensä japanilaistyylisiksi. Myös taistelutaitojen harjoittaminen kiellettiin, jotta niitä ei käytettäisi vallankumouksen merkeissä. Silti japanilaisia kendoa ja judoa opetettiin koululaisille.

Alusmaan asema stimuloi nationalismin kasvua maan kansalaisten keskuudessa. Korealaisten fyysisten ja henkisten harjoitusmuotojen eteenpäin vieminen sukupolvelta toiselle ei missään vaiheessa katkennut. Eri organisaatiot, kuten itsenäisyys- ja vapautusarmeijat, harjoittelivat näitä taitoja salassa. Kun taistelutaitoja harjoiteltiin salassa, saattoi se antaa jopa lisäpotkua niiden uudelle nousulle.

ITSENÄISYYDEN AIKA ( 1945 - )

Elokuun 15. vuonna 1945 Japani antautui liittoutuneille pian Hiroshiman ja Nagasakin atomipommiräjähdysten jälkeen. Seurauksena tästä Korea lopulta vapautui 35 vuoden miehityksestä. Ihmiset jakautuivat kuitenkin edelleen sen mukaan, kuka heidän mielestään piti olla vallassa. Neuvostoliiton joukot miehittivät nopeasti niemimaan pohjoisosan, kun taas Yhdysvallat siirtyi eteläiselle alueelle. 15.8.1948 perustettiin virallisesti Korean Tasavalta (ROK) pääkaupunkinaan Soul. Syngman Rhee valittiin valtion ensimmäiseksi presidentiksi. Lähes samanaikaisesti Kommunistinen puolue pohjoisessa perusti syyskuun yhdeksäntenä Korean Demokraattisen Kansantasavallan (DPRK) hallitsijanaan diktaattori Kim Il-Sung. Pääkaupungikseen Pohjois-Korea valitsi Pyongyangin.

Heinäkuussa 1950 Pohjois-Korea hyökkäsi etelään. Invaasio iskettiin takaisin Yalu-joelle yhdistyneiden YK:n joukkojen avulla. Aselepo julistettiin heinäkuussa 1953 ja se päätti taistelut. Kolmen vuoden taistelujen jälkeen koko maa oli väsynyt, ja sen talous oli romahtanut. Miljoonat ihmiset jäivät kodittomiksi ja eroon perheistään. Vahingot menivät paljon syvemmälle, koska korealaiset sotivat korealaisia vastaan. Arvet ovat nähtävissä vielä tänäkin päivänä. Kesäolympialaiset pidettiin Seoulissa 1988. Korea järjesti suurimmat olympialaiset siihen mennessä ja nosti maan maailmanlaajuisesti tunnustetuksi.