Taekwondoliiton toimintastrategia 2008-2012
1 Taekwondoliiton toiminta-ajatus
Suomen Taekwondoliitto toimii kansainvälisen olympiaperheen kansallisena lajiliittona ja tuottaa jäsenpalveluja jäsenseuroilleen. Taekwondoliiton toiminnan tulee:
· edistää taekwondoyhteisön toimintaa ja lajin näkyvyyttä Suomessa
· edistää terveitä elämäntapoja
· olla alla mainittujen arvojen mukaista
Suomen Taekwondoliitto tavoittelee toiminnassaan myös seuraavia arvoja, jotka Maailman Taekwondoliitto (WTF) on asettanut taekwondoliittojen ohjenuoriksi:
· koko lajiyhteisön yhteisen hyvinvoinnin edistäminen (Hongik-Ingan)
· kohtuullisuuden ja tasapainon periaate (Jaese-Ihwa)
· jatkuva oppiminen ja kehittyminen niin yksilöiden kuin organisaatioiden tasolla
Lisäksi Taekwondoliitto on sitoutunut SLU:n Reilun Pelin periaatteisiin.
TAEKWONDOLIITON 10 TÄRKEINTÄ ARVOA
1) käytös
2) kunnioitus
3) kärsivällisyys
4) uhrautuvaisuus
5) vaatimattomuus
6) mielen ja kehon puhtaus
7) rehellisyys
8) positiivisuus
9) tasapuolisuus
10) joustavuus
2 Visio 2012
· taekwondo on vuonna 2012 arvostettu ja näkyvä harrasteliikunta- ja olympialaji, joka tarjoaa
laadukkaita liikunta- ja urheilupalveluita kaikenikäisille
· taekwondo koetaan kiinnostavaksi ja luotettavaksi toimijaksi kaikkien sidosryhmien taholla
· taekwondoa voi harrastaa koko perheen yhteisenä harrastuksena, joka edistää terveitä elämäntapoja ja edellä lueteltuja arvoja
· suomalaiset taekwondo-kilpailijat saavuttavat jatkuvaa arvokisamenestystä ottelussa ja liikesarjoissa
· Taekwondoliittoon kuuluu vähintään 90 jäsenseuraa, joissa on vähintään 3000 lajilisenssin omaavaa harrastajaa. Harrastajien yhteismäärä on ylittänyt 12000 henkilöä. Jäsenseurat kokevat yhteenkuuluvuutta ja ovat tyytyväisiä lajiliiton toimintaan. Lajiliitto työllistää vähintään kolme henkilöä.
3 Nuorisostrategia
3.1 Yleistä
Lasten ja nuorten ohjaaminen on haastavaa ja vastuullista työtä, johon liian usein seuroissa joudutaan, eikä päästä. Taekwondoliiton junioritoiminta on kehittynyt lähivuosien aikana voimakkaasti ja lasten ohjaajien arvostus seuroissa on noussut sen myötä. Ohjaajille tarjotut koulutukset ja muut palvelut ovat parantaneet toiminnan laatua niin seurojen junioritoiminnoissa kuin myös seurahallinnoissa. Taekwondoliitto voi ylpeänä esitellä lasten ja nuorten toimintaansa myös muille lajiliitoille.
Päättyneen strategiakauden keskeisimpiä saavutuksia olivat lasten ja nuorten liikunnan eettisessä kehityshanke sekä lasten ja nuorten kilpailutoiminnan kehityshanke. Uuden nuorisostrategian tarkoituksena on antaa suuntaviivat lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseen Suomen Taekwondoliitossa vuosina 2008–2012. Tavoitteena on saada aikaan jatkuva kehityskaari vuodesta toiseen. Kehityksen suunnan määrittävät tähän strategiaan merkityt kehityskohteet ja suunnitellut toimenpiteet. Vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin kirjataan konkreettiset tehtävät, joita kunkin vuoden aikana tehdään.
Alkavalla strategiakaudella toiminnan lähtökohdaksi asetetaan lapsen paras. Tärkein tavoite on antaa lapsen psyko-fyysiselle kehitykselle mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Monipuolisena lajina taekwondolla on tähän erinomaiset mahdollisuudet. Taekwondo-harrastus voi johtaa myös kilpailu-uraan. Kilpailu-ura ei kuitenkaan koskaan saa olla harrastamisen edellytys.
Lasten ja nuorten liikunnan monipuolisuuden korostaminen sekä lapsen kehitysvaiheiden huomioiminen koulutuksissa, leireillä ja muissa tilaisuuksissa on keskeinen tavoitteemme. Taekwondoliiton juniorivaliokunta seuraa strategian toteutumista vuosittain toimintakertomuksen avulla. Tämän strategian päivittäminen tapahtuu valiokunnan arvioiman tarpeen mukaisesti.
3.2. Toiminnan tavoitteet
|
Lähtökohtana lapsen paras |
|
Taekwondoseurassa harrastaminen antaa lapselle ja nuorelle kipinän elinikäiseen liikkumiseen ja harrastamiseen, koska harjoitukset ovat monipuolisia ja lapsen kehitysvaiheet huomioonottavaa. Lapset kokevat liikunnan iloa. |
Toimenpiteet
Ohjaajakoulutuksia kehitetään ja niistä tehdään tasot 1-3 kattava jatkumo. Tarjotaan runsaasti laadukasta lasten ja nuorten ohjaamiseen suuntautunutta koulutusta. Nuori Suomi-ideologiaa viedään seuroihin tiedottamalla ja tarjoamalla sen palveluja osana liiton palveluja. Pelisääntöjen sopimista muissakin kuin Sinettiseuroissa tuetaan ja kannustetaan.
|
Laadukas seuratoiminta |
|
Toiminta seuroissa on laadukasta ja hyvin organisoitua. Seurat tekevät yhteistyötä keskenään ja liiton kanssa. Seurojen ohjaajat ovat sitoutuneet laadukkaan toiminnan kehittämiseen ja toimivat vuorovaikutuksessa liiton, lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa. Seurat kannustavat kaikkia ohjaajiaan kehittämään tietotaitoaan ja ylläpitämään koulutustasoaan. Seurat kiittävät ohjaajia palkitsemalla ja huomioimalla heitä. Sinettiseurojen määrää pyritään kasvattamaan tasaisesti. |
Toimenpiteet
Taekwondoliiton nuorisotoimintaa ohjaa juniorivaliokunta. Taekwondoliiton hallituksessa on henkilö, joka vastaa juniorivaliokunnan asioiden esittelemisestä hallitukselle. Taekwondoliitossa työskentelee täysipäiväisenä nuorisovastaava, jonka toimenkuvaan kuuluu lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittäminen ja yhteydet Nuori Suomeen.
Taekwondoliitto kasvattaa nuorisotoiminnan osuutta budjetissaan, jotta panostus lasten ja nuorten toimintaan näkyy myös taloudessa. Toiminnan kehittämiseksi pyritään hakemaan hanketukia mm. Nuori Suomelta. Lisäksi autetaan seuroja hankkimaan lisärahoitusta omaan nuorisotoimintaansa.
Taekwondoliitto tarjoaa laadukasta koulutusta sekä lasten ja nuorten ohjaajille että muille seuratoimijoille. Taekwondoliitto kehittää alueellista toimintaa ja kannustaa seuroja järjestämään leirejä ja muita tapahtumia omalla alueellaan. Myös osa koulutuksista on mahdollista järjestää alueellisesti.
Taekwondoliitto tuottaa jäsenseurojen käyttöön koulutus- ja tiedotusmateriaaleja, mm. ilvesoppaan, ohjaajanoppaan ja ilvestoiminnan aloituspaketin.
Taekwondoliitto kehittää kilpailutoimintaansa Nuori Suomen lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositusten mukaisesti. Toiminta mahdollistaa sekä kaikkien halukkaiden lasten ja nuorten kilpailemisen että lahjakkaiden nuorten kehittymisen kohti huippua.
|
Lajiliittojen välinen yhteistyö |
|
Yhteistyö erityisesti kamppailulajiliittojen välillä on vahvaa ja kehittyvää. Lajiliitot panostavat yhteiseen ulkoiseen viestintään ja kehittävät uusia viestintäkanavia lajitietouden levittämiseksi Suomessa. Tällä pyritään lajien julkisuuskuvan muokkaamiseen totuudenmukaiseen suuntaan. |
Toimenpiteet
Järjestetään vuosittain kamppailulajiliittojen juniorivaliokuntien yhteinen seminaari.
Aikidon, Karaten ja Taidon kanssa järjestettävää Suurta Budoleiriä jatketaan ja pyritään kasvattamaan taekwondoharrastajien osuutta leiriläisistä.
Nuori Suomen Sinettiseuratoiminnassa käytetään muiden lajien asiantuntijoita mm. seurojen auditoinnissa. Lisäksi järjestetään yhteisiä Sinettiseuratilaisuuksia ja muita vastaavia tapahtumia.
Laajennetaan yhteisiä koulutuksia niin, että koulutustarjonta vastaa seurojen tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Myös koulutusmateriaaleja tuotetaan yhteistyössä.
3.1. Menestystekijät ja niiden arviointi
Menestystekijät ovat asioita, joissa on onnistuttava, jotta visio voisi toteutua. Menestystekijöiden toteutumista arvioidaan, jotta tiedetään, että missä on onnistuttu ja missä ei. Alla on kuvattu Taekwondoliiton nuorisostrategian menestystekijät ja niiden toteutumisen arviointikriteerit.
|
MENESTYSTEKIJÄ |
ARVIOINTI |
|
Lasten ja nuorten ohjaajien koulutus |
· koulutusten lukumäärä/vuosi · koulutettavien lukumäärä/vuosi · koulutuksista saatava laadullinen palaute |
|
Kilpailujärjestelmä |
· nuorten ranking-sarjoissa kilpailevien lukumäärä · nuorten harrastajasarjoissa kilpailevien lukumäärä · lasten sarjoissa kilpailevien lukumäärä · kilpailujen onnistumisen arviointi laadullisesti |
|
Toiminnan eettisyys |
· nollatoleranssi tupakan, alkoholin ja huumeiden käytössä lajitapahtumien yhteydessä |
|
Näkyvyys |
· artikkelien lukumäärä suurimmissa sanomalehdissä · muu näkyvyys |
4 Harraste- ja terveysliikunnan strategia
4.1 Yleistä
Pääosa Taekwondoliiton harraste- ja terveysliikunnasta tapahtuu jäsenseuroissa niiden itsensä suunnittelemalla tavalla. Taekwondoliitto koordinoi ja kehittää tätä toimintaa valtakunnallisesti harrastusvaliokunnan toimesta. Harraste- ja terveysliikunnan strategian tärkeimmät tavoitteet ovat taekwondon edistäminen kunto- ja terveysliikuntana, harraste- ja terveysliikunnan näkökulmista lähtevä leiri- ja kilpailutoiminta, laadukas seuratoiminta sekä seurojen välinen alueellinen yhteistyö.
4.2 Toiminnan tavoitteet
|
Toiminnan monipuolisuus ja turvallisuus |
|
Kun taekwondoa harjoitellaan kunto- ja terveysliikunnan näkökulmasta, toiminnan lähtökohtana ovat monipuolisuus ja turvallisuus. Tärkein keino vaikuttaa tähän on järjestelmällinen ohjaajakoulutus. |
Toimenpiteet
Taekwondoliitto tarjoaa ohjaajakoulutusta (yleisohjaajakoulutus, tasot 1 ja 2), joissa korostetaan kunto- ja terveysliikunnan erityisvaatimuksia, kuten tekniikoiden oikeita suoritustapoja ja eri ikäryhmien huomioimista Taekwondoliitto tekee toimintaansa monipuolistaakseen ohjaajan oppaan (Sovelletun taekwondon opas) eri tavoin vammaisten harrastajien erityistarpeiden huomioon ottamiseksi
Taekwondoliitto järjestää vuosittain yhden valtakunnallisen talvisuurleirin ja yhden kansainvälisen taekwondo-festivaalin, joissa on ohjattuja harjoituksia kaiken ikäisille ja tasoisille harrastajille.
Liitto järjestää vuosittain kaksi mustavöisten leiriä, joilla edistetään lajin parissa pysymistä ja elinikäisen liikuntaharrastuksen syntymistä. Lisäksi liiton koordinoimilla alueleireillä on oma tärkeä roolinsa harraste- ja terveysliikunnan tavoitteiden saavuttamisessa.
Harrastusluontoisia kilpailuja on tarjolla sekä ottelussa että liikesarjoissa vuosittain lukuisia.
|
Laadukas seuratoiminta |
|
Harraste- ja terveysliikunnan onnistumisen edellytys on jäsenseurojen toiminnan ohjaaminen oikeaan suuntaan. |
Toimenpiteet
Taekwondoliitto tiedottaa aktiivisesti jäsenseuroja kaikista taekwondon harrastustoimintaan liittyvistä tapahtumista. Taekwondoliiton omien tapahtumien lisäksi huomioidaan SLU:n ja muiden yhteistyöelinten järjestämät kunto- ja terveysliikuntatapahtumat.
Liiton kotisivuille perustetaan ja ylläpidetään "Kuntoliikunta" -osio.
Etsitään jokaisesta jäsenseurasta seuran harraste- ja terveysliikunnasta vastaava henkilö. Nämä henkilöt toimivat yhteyshenkilöinä Taekwondoliiton ja seurojen välillä esimerkiksi koulutuksiin ja muihin harrastustoimintaan liittyvissä asioissa. Harrastusvaliokunta organisoi yhteyshenkilöiden tapaamisen, jotta tapahtuu verkottumista muiden saman asian kanssa toimivien kanssa.
|
Seurojen välinen yhteistyö |
|
Keskeiset toimintamuodot seurojen välisessä yhteistyössä ovat alueelliset leirit sekä harrastaja- ja ohjaajavierailut. |
Toimenpiteet
Liitto koordinoi alueleirien järjestämistä ja rohkaisee naapuriseuroja tutustumaan toistensa toimintaan sekä vierailemaan alueen muidenkin seurojen harjoituksissa.
4.3 Menestystekijät ja niiden arviointi
Menestystekijät ovat asioita, joissa on ehdottomasti onnistuttava, jotta visio voisi toteutua. Menestystekijöiden toteutumista arvioidaan, jotta tiedetään, että missä on onnistuttu ja missä ei. Alla on kuvattu Taekwondoliiton harraste- ja terveysliikuntastrategian menestystekijät ja niiden toteutumisen arviointikriteerit.
|
MENESTYSTEKIJÄ |
ARVIOINTI |
|
Ohjaajakoulutus |
· koulutusten lukumäärä/vuosi · koulutettavien lukumäärä/vuosi · koulutuksista saatava laadullinen palaute |
|
Harrastajien lukumäärä |
· liiton jäsenseurojen lukumäärä · seurojen ilmoittama harrastajamäärä |
|
Harrastustoimintojen lukumäärä |
· leirien lukumäärä ja osallistujamäärät · muiden tapahtumien määrät |
|
Antidoping-järjestelmä |
· nollatoleranssi tupakan, alkoholin ja huumeiden suhteen lajitapahtumien yhteydessä |
|
Näkyvys |
· artikkelien lukumäärä ja muu näkyvyys |
5 Huippu-urheilustrategia
5.1. Yleistä
Huippu-urheilustrategian tarkoituksena on luoda Taekwondoliiton huippu-urheiluun ja valmentamiseen toimintamalleja, joilla taataan urheilijoiden menestys ja urheilu-uran mielekkyys. Urheilijan valmentamista lähestytään elämänkaariajattelun mukaisesti, eikä lyhytjänteisesti nopean menestyksen maksimoinnin näkökulmasta. Huippu-urheilustrategiassa huomioidaan urheilijan kehitysvaiheet nuoresta potentiaalisesta menestyjästä aikuisikäiseksi kilpaurheilijaksi ja myöhemmin aktiiviseksi lajitoimijaksi. Erityisesti kilpauran päättymisen joustavuuteen ja vaihtoehtoisten lajitoimintojen tarjoamiseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Huippu-urheilustrategia koskee sekä ottelu- että liikesarjakilpailijoita.
Taekwondoliitto panostaa vuosina 2008–2012 laajan ja aktiivisen osaajaverkoston luomiseen huippu-urheilijoidensa tueksi. Verkoston rakentamisessa on apuna myös Suomen Olympiakomitea, joka hyväksyi taekwondon yhdeksi kehityslajikseen syksyllä 2007. Maajoukkuevalmennuksen ja päivittäisvalmennuksen toimivuuden lisäksi verkostoa rakennettaessa huomioidaan ravitsemukseen, lihashuoltoon ja siviilielämään liittyviä seikkoja.
Alkavalla strategiakaudella Taekwondoliiton maajoukkuetoimintaa nivotaan aikaisempaa paremmin urheilijoiden päivittäisharjoitteluun perustamalla 1-3 harjoittelukeskusta. Harjoituskeskuksissa urheilijat saavat maajoukkuevalmentajien ohjausta huomattavasti useammin kuin omassa seurassa harjoitellessaan. Lisäksi harjoitusvastustajat ovat luonnollisesti kovempaa tasoa. Kotimaista harjoituskeskustoimintaa täydennetään säännöllisillä vierailuilla yhden tai useamman yhteistyömaan harjoituskeskuksissa.
Asennetasolla suomalaisiin taekwondo-urheilijoihin luodaan uskoa kansainvälisiin menestymismahdollisuuksiin. Kehittyminen ja menestyminen pitää olla urheilijan tavoitteena aina yksittäisestä harjoitteesta arvokisoihin asti.
5.2. Toiminnan tavoitteet
Keskeisimmät tavoitteet tälle strategiakaudelle ovat urheilijan uramallin luominen ja jatkuva menestys arvokisoissa.
|
Urheilijan uramallin luominen |
|
Urheilijan kehitysvaiheiden huomioiminen nuoresta potentiaalisesta menestyjästä aikuisikäiseksi kilpaurheilijaksi ja myöhemmin aktiiviseksi lajitoimijaksi. |
Toimenpiteet
Maajoukkuevalmentajat tekevät yhdessä osaajaverkoston kanssa yksilöllisiä urasuunnitelmia Taekwondoliiton huippu-urheilijoille
|
Jatkuva menestyminen arvokilpailuissa |
|
Kullakin hetkellä iskukykyisimmän kokoonpanon valitseminen arvokilpailujen edustusjoukkueeksi |
Toimenpiteet
Maajoukkueiden valmennuksessa otetaan käyttöön kolmiportainen seurantajärjestelmä – kärkiryhmä, haastajaryhmä, seurantaryhmä – jota päivitetään jokaisen arvokilpailun yhteydessä.
5.3 Menestystekijät ja niiden arviointi
Menestystekijät ovat asioita, joissa on ehdottomasti onnistuttava, jotta visio voisi toteutua. Menestystekijöiden toteutumista arvioidaan, jotta tiedetään, että missä on onnistuttu ja missä ei. Alla on kuvattu Taekwondoliiton huippu-urheilustrategian menestystekijät ja niiden toteutumisen arviointikriteerit.
|
MENESTYSTEKIJÄ |
ARVIOINTI |
|
Valmentajakoulutus |
· koulutusten lukumäärä/vuosi · koulutettavien lukumäärä/vuosi · ammattivalmentajien määrä · urheilijoiden kouluttautuminen |
|
Kilpailu- ja valmennusjärjestelmä |
· ranking-sarjoissa kilpailevien lukumäärä · potentiaalisten menestyjien löytäminen · kilpailijoiden kansainvälisten otteluiden määrä ja voittoprosentti · arvokilpailumenestys |
|
Testaus- ja valintajärjestelmä |
· testitulosten yhteys menestykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä · valintojen yhteys menestykseen |
|
Antidoping-järjestelmä |
· tehtyjen doping-testien määrä · nollatoleranssi |
|
Näkyvys |
· artikkelien lukumäärä suurimmissa sanomalehdissä · tv-aika · solmittujen sponsorisopimusten määrä ja suuruusluokka |