Lohja Openissa tuomarit olivat yleisöön nähden kilpa-alueiden sivuilla. Niinpä heitä ei HNMKY Taekwondon Mikko Virran liikesarjaesityksen taustalla kuvassa näy. Kuva: Eino Aalto

Liikesarjakansa kokoontui taas Lohjalle

Teksti: Sirpa Huuskonen
Julkaistu 8.9.2021

Lohja Open -liikesarjakilpailut 4. syyskuuta päättivät koronaviruspandemian ryydittämän routakauden liikesarjakilpailuissa. Edellinen Suomessa paikan päällä järjestetty liikesarjakilpailu oli maaliskuun alussa 2020 Lohjalla. Mitä kaikkea tarvittiin ja mitä varmennettiin, että kilpailut onnistuvat? Kilpailunjohtaja Vesa Suomalainen ja kilpailun tuomarivalvoja Christian Hagman kertovat tehtävistään.

Paljon ennättää tapahtua, ennen kuin liikesarjakilpailujen kisakutsu julkaistaan ja seurat pääsevät ilmoittamaan kilpailijoitaan sarjoihin.

Ensin lohjalaisseura Mudo päätti hakea kilpailujen järjestämistä

Lohja Open 2021 oli jo kahdeksas liikesarjakilpailu, jonka Mudo on järjestänyt. Rutiinia siis löytyy vinkiksi muillekin.

”Tällainen kilpailu ei onnistu ilman hyvää porukkaa ja ymmärrystä siitä, mitä ihan oikeasti olemme tekemässä”, Suomalainen toteaa.

Suomalaisen mukaan kilpailujen valmistelut alkoivat jo hyvissä ajoin. Tuleva kilpailunjohtaja esitti Lohja Openin järjestämistä seuran toimintasuunnitelmaan syksyllä 2020. Kilpailun järjestäminen vuonna 2021 hyväksytettiin yhdistyksen vuosikokouksessa. 

”Sen jälkeen teimme hakemuksen Suomen Taekwondoliiton virallisessa järjestäjähaussa. Luvan myöntämisen jälkeen mietittiin ja pohdittiin, miten koronarajoitukset mahdollistavat toteuttamisen”, Suomalainen kertoo.

Keväällä selvisi, että ennen kesää kisojen järjestäminen ei onnistu. Syyskisojen tilavaraus Lohjan liikuntakeskukselle tehtiin maaliskuussa.

Suomalainen kertoo, että ennen kesää viestiteltiin seuran jäsenien kanssa ja lopulta esiteltiin talkooväelle suunnitelmaa kisajärjestelyistä sekä varattiin mattoja. Hän jatkaa, että ennen kilpailua oli yhteistyötä paikallisten viranomaisten, Taekwondoliiton toiminnanjohtajan Tatu Iivanaisen, nimetyn tuomarivalvojan Christian Hagmanin sekä tietysti seuran vapaaehtoisten kanssa.

Pandemiatilanne on elänyt pitkin matkaa. Miten se vaikutti valmisteluihin?

”Paljon epävarmuutta. Suurin vaikutus lienee siinä, että saimme virallisen tilavarauksen vahvistuksen kaksi viikkoa ennen kilpailua. Ja sen lisäksi oli ylimääräistä kommunikointia paikallisen pandemiatyöryhmän kanssa kuin myös lisäohjeistuksien kirjoittamista”, Suomalainen toteaa.

”Onneksi niin sanottuja kiinteitä kustannuksia ei tule paljoa ennen kilpailua, vaan juuri edellisenä päivänä ne tulevat suurina”, Suomalainen pohtii. Näitä kustannuksia ovat mattovuokra ja buffet-hankinnat. Kaupunki tuli vastaan tilan perumissäännöissä: sen olisi voinut tehdä ilman kuluja viime hetkellä.

”Suurin työmäärä on kilpailualueen rakentaminen ja varsinainen kilpailutapahtuma, joka toimii minimissään kuudella henkilöllä ihan sujuvasti”, Suomalainen jatkaa.

Pandemian takia mietittiin erikoisjärjestelyitä muun muassa pöytien ja tatamien sijoitteluun. Nyt tuomarit olivat yleisöön nähden kilpa-alueiden sivuilla. ”Näin saatiin myös isompi lämmittelyalue”, Suomalainen kertoo.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto lievitti rajoituksiaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 4. syyskuuta alkaen muun muassa turvaväleihin liittyen juuri kilpailujen alla. Lohja kuuluu tähän sairaanhoitopiiriin. Lohja Openissa oli kyllä varauduttu terveysturvallisuuden vaalimiseen laajemminkin.

Ei kilpailuja ilman tuomareita. Lohja Openin tuomarivalvoja Christian Hagman on kuvassa kolmas oikealla. Hänen vasemmalla puolellaan ovat Tatu Iivanainen (vas.), Elia Zolfaghar, Nea Säynäjoki, Ilkka Säynäjoki ja Jenni Pohjonen sekä oikealla puolella Pauli Hurmerinta ja Kristian Holmberg. Kuva: Vesa Suomalainen

Tuomarivalvoja kutsuu tuomarit

Kilpailua ei voi järjestää ilman kilpailijoita, mutta ei myöskään ilman tuomareita. Lohjan tuomaritoiminnan langat olivat Christian Hagmanin käsissä.

”Yleistäen voidaan sanoa, että tuomarivalvojan tehtävä kisapäivänä on valvoa liikesarjakilpailuiden tuomaritoiminnan tasoa ja tuomaritoimintaa yleisesti sekä huolehtia siitä, että kilpailun järjestäjä noudattaa liikesarjakilpailusta annettuja ohjeita ja määräyksiä”, Hagman avaa.

Ennen kilpailuja tuomarivalvojan tehtävänä on kutsua tuomarit. Hän varmistaa, että tuomareita on riittävästi ja ilmoittaa varmistuneiden tuomareiden määrän kilpailun järjestäjälle.

Tehtävät eivät tuomarien rekrytointiin lopu. ”Tuomarivalvoja tarkastaa kilpailukutsun ja että kutsussa ilmoitetut säännöt ja sarjat vastaavat liikesarjakilpailusääntöjä. Lisäksi hän hyväksyy alustavan aikataulun ja huolehtii, että kilpailuun ilmoittautuneet tuomarit saavat aikataulun hyvissä ajoin”, Hagman kertoo.

Tuomarivalvoja pitää huolen, että homma toimii

Kilpailupäivänä tuomarivalvojalla riittää puuhaa. Hän muun muassa organisoi tuomaritoiminnan ja ohjeistaa joukkueenjohtajat.

”Kilpailupäivän aamuna tuomarivalvoja johtaa tuomarikokousta, nimeää tuomarit alueille ja päättää, kuka tuomareista on niin sanottu kentänjohtaja alueilla. Tuomarivalvoja käy läpi yleiset kilpailupäivän kulkuun liittyvät asiat ja tarvittaessa kertaa yleisiä sääntöjä”, Hagman luettelee.

Hagman jatkaa: ”Joukkueenjohtajien kokouksessa tuomarivalvoja tiedottaa noudatettavat sääntölinjaukset ja muut mahdolliset kilpailun kulkuun ja sääntöihin liittyvät asiat, kuten esimerkiksi mistä kohtaa kilpailijoiden halutaan aloittavan esityksensä. Lisäksi hän vastaa mahdollisiin joukkueenjohtajien kysymyksiin.”

Tuomarivalvoja myös varmistaa, että alueiden toimitsijoita on riittävästi ja että heidät on koulutettu tehtäviinsä. Tuomareiden pöydillä on oltava tarvittavat paperit ja välineet. Pisteidenantolaitteiden on toimittava.

Hagman kertoo, että kilpailujen aikana tuomarivalvoja valvoo, että kilpailusäännöissä ja tuomarikokouksessa annettuja määräyksiä ja ohjeita noudatetaan ja että alueilla noudatetaan sovittua tuomarilinjaa. Tarvittaessa tuomarivalvoja puuttuu tuomaritoimintaan kutsumalla tuomarit neuvonpitoon.

Lisäksi tuomarivalvoja opastaa tuomareita ja kilpailun järjestäjää kilpailun kulkuun liittyvissä asioissa pitkin päivää. Hagman mainitsee, että tuomarivalvoja ja kilpailujohtaja tekevätkin tiivistä yhteistyötä. Tähän voi kuulua muun muassa ongelmatilanteiden ratkomista.

Tuomarivalvoja osallistuu myös tuomarointiin. Esimerkiksi Lohjalla Hagman nähtiin tuomaripöydän takana.

”Kisojen alla yksi tuomari sairastui”, Hagman kertoo. Hänen mukaan tuomareita oli varalla vain yksi, joten kaikki tuomarit viettivät koko päivän esityksiä arvioiden.

”Kaksi tai kolme varatuomaria saisi olla. Lohjalla ranking-sarjoissa oli viisi tuomaria ja harrastajapuolella kolme. Olisi kiva, jos myös harrastajapuolella olisi viisi tuomaria”, Hagman pohtii.

Hagmanin mukaan oli mukava nähdä pitkästä aikaa muita tuomareita. Heidän työskentelyä kisatauko ei ollut ruostuttanut: ”Nopeasti saivat kiinni tuomaroinnista.”

Tässä on Lohja Openin kilpailijoita nuorimmasta päästä. Kilpailunjohtaja Vesa Suomalainen jakoi palkinnot. Kuva: Timo Hyvärinen

Kisajärjestäjän tarinaa kulissien takaa

”Aina tulee jotain yllätyksiä ja haasteita vastaan tällaisessa järjestelyssä, mutta ei saa jäädä paikalleen valittamaan”, Suomalainen toteaa.

”Talkooväestä kaksi henkilöä sairastui eikä päässyt tulemaan, joten se aiheutti lisähaasteita. Meillä oli kuitenkin paikalla kahdeksan aikuista ja kolme lasta auttamassa toteutusta.”

Suomalaisen – ja monen muun – mukaan varsinaiset kilpailut onnistuivat hyvin. Niistä satoi laajalti kiitosta. ”Se, että kilpailupaikalla on selvät aikataulut, osallistujalistat ja tehtävät liikesarjat näkyvissä, auttaa toteutumista osaltaan.”

Kenenkään ei myöskään tarvinnut lähteä hakemaan ruokaa pidemmältä. ”Kuitenkin nyt oli rajoitusten vuoksi ennakkovaraus käytössä ja se aiheutti hieman harmaita hiuksia. Kun moni muukin olisi halunnut lounasta eikä kyetty palvelemaan varausten vuoksi”, Suomalainen sanoo.

Suomalaisen mukaan oppia tuli ja suunnitelmia on tehty seuraavaa kertaa varten. ”Olemme jo pitäneet palautepalaveria, jossa havainnot ja ehdotukset toisella tavalla toimimiseen on kirjattu ylös”, hän kertoo päivä kisojen jälkeen sunnuntaina.

Seuralle onnistunut kilpailu voi olla iso ilo. ”Tämä kilpailu mahdollistaa meille seurana edullisen harrastamisen toteuttamista, kun kilpailutuloilla saamme maksettua 2–4 kuukauden harjoitussalin vuokrat. Ja porukan yhteishenki yhdessä tekemisen kautta paranee”, Suomalainen myhäilee.

”Väsynyt mutta onnellinen”

Christian Hagman toteaa Lohja Openin jälkitunnelmista: ”Olo on väsynyt mutta onnellinen. Päivä meni hyvin.”

”Pieniä teknisiä ongelmia oli, mutta aikataulu pysyi.”

”Nähtiin hienoja onnistumisia ja suorituksia”, hän hehkuttaa kilpailijoita. Hän tosin huomasi, että pitkän kisatauon jälkeen löytyi pieniä virheitä, mitä ei yleensä tietyillä kilpailijoilla näe, mutta kokonaisuus oli positiivinen. 

Tuomarivalvojan näkökulmasta Hagmanin toive jatkoon on, että aktiivisten tuomareiden joukkoa saataisiin kasvatettua.

Lohjan Taekwondoseuran Nea Hyvärisellä ei ollut pitkä matka kisoihin. Hyväristen perheessä taekwondoa harrastavat myös isä Timo ja isosisko Sara. Kuva: Timo Hyvärinen

Seurat voisivat kannustaa kilpailemaan

Päästetään kommentoimaan myös muut kuin kilpailunjärjestäjä ja tuomarivalvoja.

Lohjan Taekwondoseuran Nea Hyvärinen, 10, osallistui ensimmäistä kertaa liikesarjakilpailuihin. Hän voitti kultaa keltavöisten ilvesten sarjassa. Hyvärisen mukaan kivaa oli ja intoa on osallistua seuraaviinkin kilpailuihin. ”En tiedä jännittikö”, hän vielä mainitsi.

Saman seuran Timo Hyvärinen kertoi, että taekwondoa harrastaa perheessä isä ja kaksi tytärtä. Nean isosisko Sara Hyvärinen edustaa Mudoa ja nappasi kisoista puolestaan kaksi kultaa.

Helsingin Itsepuolustuskoulun Linda Räkköläinen, 22, kiitteli myös kisaamaan pääsyä. Hän voitti kultaa alle 30-vuotiaissa naisissa ja pareissa. Räkköläisen jatkosuunnitelmat syyskauden kilpailemisen suhteen elävät tilanteen mukaan: ”Syksyllä sen verran kuin pystyy, katsotaan riittääkö aika.”

Vesa Suomalaisen mukaan kilpailijoita oli nyt noin 30 prosenttia vähemmän kuin aiemmin. Pandemia-aika vaikutti mitä ilmeisemmin kilpailuintoon. Räkköläinen ehdottikin, että seuroissa voisi mainostaa enemmän kilpailemista ja rohkaista lähtemään mukaan.

Liikesarjamaajoukkueen päävalmentaja Erik Pohjonen oli päivään tyytyväinen. ”Perinteisen tyylin kisoja on kovasti kaivattu ja yhdessäolo kisapaikalla urheilijoiden kanssa tuntui todella hyvältä."

”Suorituksista näki, että harjoiteltu on, vaikka edellisestä kotimaan kisasta on puolitoista vuotta.” Pohjonen pisti myös merkille, että uusia kasvoja oli ilmestynyt kilpailemaan.

Kilpailujen säännöllinen järjestäminen lienee se paras lääke niin kisajännitykseen kuin kisarutiinin kertymiseen. Seuraavat liikesarjakilpailut, Ambassador’s cup, pidetään Vantaalla 2. lokakuuta.

Kilpailuihin voi valmistautua myös käymällä leireillä. Tähän oli yksi mahdollisuus Lohja Openin jälkeen heti seuraavana päivänä sunnuntaina. Lohjalla järjestettiin liikesarjaleiri, jolla Tatu Iivanainen ja Vesa Suomalainen kävivät läpi kilpavalikoiden liikesarjojen tekniikoita ja esiintymistä. Leirille osallistui parikymmentä taekwondoinia: osa oppi uutta, osa kertasi ja päivitti osaamistaan.

Helsingin Itsepuolustuskoulua edustava Linda Räkköläinen oli tyytyväinen päästessään kisaamaan. Hän voitti Lohja Openissa kaksi kultaa ranking-sarjoissa. Kuva: Eino Aalto