Mikä se Taekwondoliitto oikein on?

Teksti: Tatu Iivanainen
Julkaistu: 1.6.2022

Suomen Taekwondoliiton ottelu- ja liikesarjaleiri keräsi noin 30 harrastajaa 8 seurasta Mikkeliin toukokuussa 2022. Leirin yhteydessä järjestettiin otteluntuomarin peruskurssi. Kuva: Tatu Iivanainen

”Liiton tarkoituksena on kehittää taekwondoa Suomessa sekä olla samojen tarkoitusperien hyväksi toimivien rekisteröityjen yhteisöjen aatteellisena keskusjärjestönä.” Näin kertovat Suomen Taekwondoliitto ry:n säännöt. Tämä määritelmä on kuitenkin varsin lavea. Mitä se Taekwondoliitto sitten oikeasti tekee?

Taekwondoliitto on olemassa jäseniään varten. Liiton jäsenistä miltei kaikki ovat taekwondoseuroja tai monilajiseurojen taekwondojaostoja, lisäksi seassa on kolme taekwondoa tarjoavaa yritystä ja yksi jäsenliitto, jonka seuroissa harjoitetaan ITF taekwon-doa. Suomen Taekwondoliitto tarjoaa tukitoimintoja, jotta seurat voisivat keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä, eli taekwondoharjoitusten järjestämiseen.

Toisaalta tuki on molemminpuolista. Liitto itsessään ei ole mitään ilman jäseniään, joiden kanssa toimintaa toteuttaa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat kilpailut. Jäsenseurat ovat varsinaisesti niitä, jotka järjestävät suurimman osan Suomessa käytävistä kilpailuista. Kilpailun toimitsijat, kilpailun valmistelu ja purku tulevat seuran puolesta, mutta liitto kouluttaa ja järjestää paikalle tuomarit, joiden tehtävänä on varmistaa kilpailun turvallisuus ja se, että kilpailut sujuvat kilpailusääntöjen mukaan. Lisäksi kilpailulaitteistot ovat liiton omistamia, sillä nykyaikaisen laitteiston hankkiminen seura kerrallaan olisi niin kallista, ettei yksittäisillä seuroilla olisi siihen varaa – ei ainakaan nykyisillä kilpailumaksuilla.

Kilpailuista voidaan siirtyä sujuvasti maajoukkuetoimintaan. Suomen Taekwondoliitto on se taho, joka toimii suomalaisen taekwondon puolesta kansainvälisillä kentillä ja pitää yhteyttää maanosaliittoomme European Taekwondo Unioniin ja maailmanliittoomme World Taekwondoon. Arvokilpailuissa, eli EM- ja MM-kilpailuissa sekä muutamiin muissa, joukkueiden pitää olla kansallisen lajiliiton lähettämiä.  Joukkueet nimeää liiton hallitus maajoukkuevalmentajien esityksestä. Liiton maajoukkuevalmentajat, jotka toki tämän kokoisessa lajissa ovat myös seuravalmentajia, valmentavat maajoukkueurheilijoita kilpailuissa ja maajoukkueleireillä sekä niiden ulkopuolella.

Suuremmissa kilpailuissa, kuten PM-kilpailuissa ja Ambassador's Cupissa liitto usein vastaa järjestelyistä, toki seurojen vapaaehtoisten tuella. Kuvassa ovat käynnissä Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Kisakallion urheiluopistossa Lohjalla vuonna 2013. Kuva liiton arkistoista.

Muutakin kuin vain kilpailua

Suomalaisista taekwondoharrastajista ehkä noin neljä prosenttia kilpailee vuosittain, joten kilpailutoiminta ei kaikkia lajin harrastajia niin kosketa. Kilpailu on taekwondon laji-identiteetissä syvällä – siksipä taekwondon kilpailumuotoja kyllä harjoitellaan seuroissa, vaikkei kilpailuihin välttämättä oltaisikaan menossa. Silti kilpailumuodot ovat vain osia kamppailulajista nimeltä taekwondo. Näitä muita osa-alueita harjoitellaan niitäkin liiton järjestämillä leireillä.

Jotta ohjaajat, opettajat ja valmentajat voisivat kehittyä, täytyy heille olla koulutusta tarjolla. Suomen Taekwondoliitto järjestää eri tasoisia ohjaaja- ja valmentajakoulutuksia eri painotuksilla niin aloitteleville kuin kokeneillekin ohjaajille, opettajille ja valmentajille. Ykköstason koulutukset, joiden tarkoituksena on opettaa yksittäisen harjoituksen suunnittelu ja toteuttaminen, liitto järjestää itse pelkästään taekwondo-ohjaajia silmällä pitäen. Kakkos- ja kolmostason koulutukset, joissa keskitytään kausi- ja pidemmän välin valmennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen, järjestetään kamppailulajiliittojen yhteistyönä, jolloin niitä voidaan tarjota useammin ja tehokkaammin.

Liittovalmentaja Jung Hyun Cho (kuvassa väistämässä) opetti potkutekniikkaa Syysleirillä Vantaalla lokakuussa 2021. Kuva: Teea Huttunen

Palveluita ja tukitoimintoja

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Taekwondoliitto neuvottelee joka vuosi vakuutusyhtiön kanssa, jotta taekwondon harrastajille voitaisiin tarjota kohtuuhintaisia vakuutuksia. Jos jokainen seura neuvottelisi erikseen vakuutusyhtiöiden kanssa tai jokaisen harrastajan pitäisi ottaa selvää vakuutusmahdollisuuksista, olisivat vakuutukset kalliimpia kuin yhteisellä tavalla toteutettuna. Liiton lisenssin kylkeen otettava Sporttiturva-vakuutus kohdistuu yksittäisiin harrastajiin, mutta sen lisäksi liittoon kuuluvat taekwondoseurat saavat ilman erillistä maksua Tuplaturva-vastuuvakuutuksen, joka kattaa taekwondotoiminnassa ohjaajille ja esineille tapahtuneita vahinkoja.

Liitto myös välittää jäsenyhteisöilleen ja niiden jäsenille muita palveluita, kuten taekwondon teknisen päämajan Kukkiwonin dan- ja poom-sertifikaatteja ja maailmanliitto World Taekwondon lisenssejä sekä toimii linkkinä kansainvälisiin ja suomalaisiin tahoihin, jotta taekwondoharrastajien tarvitsemat asiat saadaan hoidettua.

Vähemmän tunnettu liiton jäsenilleen tarjoama etu ovat keskitetyt Teosto- ja Gramex-sopimukset, joiden turvin jäsenseurojen tapahtumissa ja harjoituksissa saa soittaa tekijäinoikeuksien alaista musiikkia ilman, että tarvitsee erikseen tehdä mitään sopimuksia. Teosto- ja Gramex-sopimukset sekä Tuplaturva-vakuutus tulevat Suomen Olympiakomitean neuvottelemista yhteissopimuksista, joista Taekwondoliitto maksaa vuosittain voidakseen tarjota edut jäsenilleen.

Liiton organisaatio koostuu pitkälti vapaaehtoisista

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Suomen Taekwondoliiton organisaatio koostuu pääosin vapaaehtoisista ihmisistä, jotka ovat valmiita tekemään töitä yhteisen hyvän eteen. Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttää liittokokous, jossa liiton jäsenet vähintään kaksi kertaa vuodessa päättävät isoista linjoista. Käytännössä toimintaa on johtamassa liittokokouksen valitsema hallitus, joka kokoontuu noin kuukauden välein päättämään liiton toiminnan suunnasta. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta, muiden jäsenten kolme vuotta.

Hallituksen alla toimintaa toteuttavat liiton valiokunnat: otteluvaliokunta ja liikesarjavaliokunta vastaavat oman kilpailumuotonsa toiminnasta kotimaassa, ottelutuomarivaliokunta ja liikesarjatuomarivaliokunta taas kouluttavat tuomarit, vastaavat kilpailusäännöistä ja yhteistyössä vastaavien kilpailumuotovaliokuntien kanssa mahdollistavat toimintaa. Harrastevaliokunnan tehtävänä on järjestää leirejä ja salikisoja joko liittovetoisesti ja seurojen kanssa yhteistyössä. Lisäksi hallitus asettaa tarpeen vaatiessa työryhmiä jotakin tiettyä tehtävää toteuttamaan. Esimerkiksi työryhmistä käy tällä hetkellä toiminnassa oleva murskausryhmä, jonka tehtävänä on valmistalla murskauskilpailujen käyttöönotto.

Liiton organisaatiokaavio

Liiton valmennustoiminnan kannalta tärkeä yksikkö on Turussa sijaitseva valmennuskeskus, joka järjestää päivittäisharjoituksia huipulla oleville ja sinne tähtääville urheilijoille. Valmennuskeskuksen toimintaa pyörittää nuorten olympiavalmentaja, liiton kokopäiväinen valmentaja, joka on myös ottelun aikuisten maajoukkueen vastuuvalmentaja. Päivittäisvalmennustoimintaan on viime aikoina saatu lisävoimia Kukkiwonin lähettämästä valmentajasta, joka on tänä keväänä käynnistänyt liittojohtoista otteluvalmennusta Helsingissä.

Maajoukkuetoiminta koostuu ottelupuolella kolmesta ikäluokkajoukkueesta, joilla jokaisella on kaksi valmentajaa – aikuisten vastuuvalmentajaa lukuun ottamatta vapaaehtoisia toimijoita. Ikäluokkajoukkueet – aikuisten, nuorten ja kadettien joukkueet – toimivat itsenäisesti, mutta tekevät myös yhteistyötä muun muassa leiritysten suhteen. Liikesarjapuolella on yksi maajoukkue, jossa kaikkien ikäluokkien urheilijat harjoittelevat ja edustavat yhdessä. Liikesarjamaajoukkueesta vastaa liikesarjojen päävalmentaja apunaan joukkueenjohtaja.

Toimisto palvelee niin seuroja kuin harrastajia

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liiton toisen työntekijän, harraste- ja koulutuspäällikön, tehtävänä on ennen kaikkea liiton valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen suunnittelu ja toteutus sekä seurakehittäjänä toimiminen. Seurakehittäjän roolissaan hän neuvoo, kouluttaa ja sparraa seuroja, jotta nämä voisivat toimia entistä tehokkaammin.

Kolmas ja viimeinen liiton työntekijöistä on toiminnanjohtaja, jonka pöydälle on liiton hallinto, operatiivisen toiminnan johtaminen, hallituksen ja yhdistyksen kokousten valmistelu, esimiestehtävät, kansainväliset yhteydet ja kaikki muu, mitä ei ole erikseen jollekulle muulle nimetty. Liiton kaikki kolme työntekijää toimivat aktiivisesti kotimaisissa verkostoissa yhteisiä asioista edistämässä.

Kesätyöntekijät Lumia Bräutigam (vas.) ja Senni Larmas siirsivät liiton arkistoja Urheilumuseon urheiluarkistoon kesällä 2021. Kuva: Tatu Iivanainen

Liiton toimiston, jonka muodostavat toiminnanjohtaja ja harraste- ja koulutuspäällikkö, olennaisena tehtävänä on myös neuvoa ja auttaa jäsenseuroja ja näiden harrastajia kaikenlaisissa taekwondotoimintaan liittyvissä asioissa. Toimistoa täydentävät aina välillä myös kesätyöntekijät, TET-harjoittelijat ja välillä muutkin harjoittelijat.

Kamppailulajiliitot tekevät tiivistä yhteistyötä, jonka Taekwondoliiton puolesta hoitaa pääosin liiton toimisto. Voit lukea lisää kamppailulajien yhteistyöstä Taekwondo-lehden artikkelista 26/2021.

Unohtaa ei tietenkään sovi Taekwondo-lehteä, joka nykyään on kaikkien luettavissa liiton sivuilla. Päätoimittaja ja vaihteleva määrä toimittajia puurtaa jatkuvasti, jotta teille lukijoille saadaan kahden viikon välein tuoretta luettavaa sekä kerran vuodessa painettu numero lisenssinhaltijoille. Myös Taekwondo-lehti valmistuu vapaaehtoisvoimin. Haluaisitko sinäkin kirjoittaa juttuja tai vaikka valokuvata Taekwondo-lehteen? Ota yhteyttää päätoimittajaan.

Liiton toimisto sijaitsee muiden urheilujärjestöjen kanssa Sporttitalossa Helsingin Pitäjänmäessa. Kamppailija Ei Kiusaa -kampanja on hyvä esimerkki kamppailulajiliittojen välisestä yhteistyöstä. Kuva: Tatu Iivanainen