Pitkämatkalaisten matkatavaroita sulassa sovussa Ari Koivistoisen minibussin takakontissa. Kuva: Emmi-Reetta Korhonen

Matkantekoa ja syysleiritunnelmia

Teksti: Ari Koivistoinen
Julkaistu 3.11.2021

Tämän vuoden syksyllä koronavirusrajoitusten keventyessä alkoi ensin piristyä kisaaminen ja pian myös leirien järjestäminen. Vantaalla 23. lokakuuta pidettiinkin Suomen Taekwondoliiton järjestämä lauantaipäivän kestävä Syysleiri, jonne oli saatu järjestettyä mukavasti ohjelmaa niin junioreille, aikuisille kuin dieseleille.

Edellisestä liiton järjestämästä harrastajille suunnatusta yleisleiristä on vierähtänyt jo yli vuosi. Ohjaajina Syysleirillä 2021 olivat Jung Hyun Cho, Tatu Iivanainen, Jeppe Aukio ja Ilkka Poutanen.

Kuopiolaisia puraisi leirikärpänen

Kutsu Syysleiristä saavutti savolaiset muutama viikko ennen ajankohtaa. Kuopion Taekwondon harrastajien ”mitäpä sulle kuuluu” -ryhmään tuli infoa leiristä. Nykyään pitää muuten meidän boomereidenkin – kuten allekirjoittaneen 46-vuotiaan – olla jollakin tavalla nykymenossa ja sosiaalisessa mediassa mukana, jotta saa ajantasaisen tiedon tällaisista leireistä.

Seurassa virisi pientä kiinnostusta leiriä kohtaan. Kun ensimmäiset kertoivat innostaan lähteä, niin melko nopeasti useampikin halusi mukaan, kun ei tarvinnut lähteä yksin. Täältä ”mualiman navalta” kun on pitkä matka etelän tapahtumiin, niin on kynnys lähteä yksin. Kaverin kanssa, saati isommalla porukalla, on jo paljon mukavampaa.

Kuopiosta leirille suuntasikin edustava yhdeksän harrastajan ryhmä. Aikuisista leirille mielivät Jukka Huhtamäki, Hannu Kihlström, Ari Koivistoinen, Emmi-Reetta Korhonen, Milla-Moona Miettinen ja Lauri Nousiainen. Nuorista mukaan saatiin Karoliina Lehikoinen ja junioreista Jukan poika Daniel sekä Karoliinan veli Eero.

Syysleirin kuopiolaisia osallistujia virkeänä ennen leiriä. Ylärivissä Lauri Nousiainen (vas.), Ari Koivistoinen, Jukka Huhtamäki, Milla-Moona Miettinen ja Hannu Kihlström, alarivissä Emmi-Reetta Korhonen (vas.), Eero Lehikoinen, Karoliina Lehikoinen ja Daniel Huhtamäki. Kuva: Milla-Moona Miettinen

Leirille vaikka läpi räntäsateen

Kyydit saatiin melko nopeasti sovittua – ja sitten ei muuta kuin järjestelemään majoitusta. Leiri alkoi lauantaina jo aamuyhdeksältä, joten päätettiin lähteä ajelemaan perjantai-iltana. Olisi ollut muuten melko aikainen herätys lauantaiaamulla. No mukavampi reissata illalla ja levätä yö kunnolla, niin saa itse leiristäkin enemmän irti. Ei sillä, että alkaisi jo ikä (mukavuudenhalu) vaikuttamaan (painamaan).

Hannu Kihlströmillä oli omat kyydit ja majoitukset, Jukka ja Daniel Huhtamäki lähtivät matkaan perjantaina iltapäivästä ja heillä oli myös oma majoitus. Loppuryhmä matkasi Ari Koivistoisen minibussilla, jolla on aiemmin monet kerrat kuljetettu junioreita kisaamaan ja leireille. Junnubussissa sovittiin matkustamaan sopivan väljästi, ja myös kamppeet sopivat hyvin järjestettyinä (heitettyinä) takakonttiin.

Päivän päättäneessä potkuharjoituksessa jalka vipatti. Kuva: Teea Huttunen

Arin kuljetus Oy/Ab napsi porukkaa kyytiin, ja Kuopiosta päästiin lähtemään perjantaina noin neljän maissa iltapäivällä. Majapaikaksi löytyi Hiisi Homes Vantaan Kaivokselasta. Matkaa Kuopiosta Vantaalle oli vajaa 400 kilometriä. Ajokeli nyt ei ollut kovin kehuttava. Satoi räntää ja vettä lähes koko matkan ajan, välillä vähän reippaammin.

Parin pysähdyksen taktiikalla oltiin perillä majapaikassa iltayhdeksän jälkeen. Ensimmäinen pysähdys Varkaudessa kesti vähän pidempään, syöminen isommalla porukalla ottaa joskus vähän enemmän aikaa. Eikä meillä ollut onneksi kiire mihinkään.

Kun päästiin Vantaalle, niin pitää mainita, että on muuten erikoinen majapaikka, kun kehotetaan mainoksessa painumaan Hiiteen. Majoitus oli ihan mukava kerrostalokolmio ja sen varustus riittävä yhdeksi yöksi tälle sakille.

Majapaikassa meitä oli kuusi yöpyjää. Pientä kinaa tulikin yllättäen ei niinkään siitä, kuka saa pedatun pedin, vaan siitä, kuka saa nukkua sohvalla. Pedattuja petejä kahdessa huoneessa oli viisi. No, lopulta Lehikoisten sisarusten pienen ”väännön” jälkeen Karoliina sai jäädä sohvalle. Minulle olisi sohvakin kelvannut, mutta jos vapaaehtoisesti sohvalle on tunkua, niin en vastustele.

Aamulla jokaisella oli omat aamupalansa, ja kahvit keitettiin porukassa. Tällaisissa majoituksissa tietysti olisi ollut jo luksusta, jos olisi ollut kaksi vessaa. Päästiin kuitenkin mukavasti matkaan ja oltiin ajoissa leiripaikalla Sotungin koululla, missä Tatu Iivanainen otti meidät vastaan ja päästi sisälle.

Lasten itsepuolustusharjoituksessa Jeppe Aukio opetti, miten puolustautua kiusaamistilanteessa. Kuva: Teea Huttunen

Keppejä ja kuminauhoja

Syysleirille oli saapunut porukkaa useasta seurasta, 34 osallistujaa peräti 16 seurasta, tiesi Iivanainen. Oli mukava nähdä vanhoja tuttuja naamoja pitkästä aikaa. Päivän ohjelmassa dieseleille oli omat treenit, joihin änkesin mukaan. Junioreille oli omat treenit ja aikuisille omansa.

Dieseleiden treeneissä aloiteltiin keppiteemalla. Oli alkulämmittelyt, venyttelyt ja treenin päätteeksi harjoiteltiin vähän itsepuolustuksia kepin kanssa.

Perustekniikkatreeneissä harjoiteltiin muun muassa kolmea potkua niin sanotulla ”720” teemalla. Tosin ei yritetty tehdä kaikkia kolmea potkua yhdellä hypyllä ja samalla kierähtää kahdesti ympäri. Nuorempien hommaa… Harjoituksissa käytettiin myös kuminauhoja apuvälineinä lyöntien ja torjuntojen kanssa antamassa liikkeelle pientä vastusta. Perustekniikassa harjoiteltiin myös hengittämistä, kun liikuttiin eteen, taakse ja sivuille.

Kahden treenin jälkeen olikin ruokatauon aika. Onneksi meille, joilla ei ollut omia eväitä mukana, löytyi läheltä kauppa ja sieltä lämmintä ruokaa mukaan.

Tauon aikana oli liiton sääntömääräinen syyskokous. Osa kokoukseen osallistuneista osallistui myös leirille.

Kehonhuollossa ei kipeää, mutta ei annettu nukahtaakaan

Ruuan jälkeen Jung Hyun Cho piti dieseleille askelotteluaiheisen treenin. Askelotteluita treenailtiin hieman eri tavalla, kuin mitä meillä on perinteisesti totuttu. Tehtiin lyhyillä askeleilla ja välillä enemmänkin itsepuolustuksellisesta näkökulmasta. Harjoiteltiin myös useiden perättäisten lyöntien torjuntaa ja vastaiskua. Treenin lopussa oli potkuja.

Päivän päätteeksi Iivanainen piti kehonhuoltoharjoituksen. Harjoitteet tehtiin pääosin parin kanssa. Paria hierottiin, venytettiin ja muun muassa paineltiin lihaksiin. Ei liian kipeästi, mutta ei annettu nukahtaakaan.

Dieselit saivat pehmeän päätöksen leirille kehonhuoltoharjoituksessa. Kuopiolaisten kuljettajakin lähti kotimatkalle vetreytyneenä. Kuva: Teea Huttunen

Kehonhuoltotreenin päätteeksi oli hieman erilainen olo lähteä autoon viideksi tunniksi istumaan kuin viereisen salin Chon potkutreeniin osallistuneilla. Potkutreeneistä tulleet olivat hieman väsyneemmän oloisia.

Dieseleiden harjoitellessa omassa ryhmässään oli aamulla lapsille Chon pitämät harjoitukset ja Iivanaisen aikuisille pitämät beach taekwondon hyppypotkut. Aamupäivällä Iivanainen jatkoi liikesarjoilla ja Cho ottelulla. Aukio piti aikuisille itsepuolustusta iltapäivällä ja päivän päätteeksi myös junioreille.

Matkalaiset koteihinsa ja sitten diesel saunaan

Leirin jälkeen suihkun kautta vaatteiden vaihtoon. Hyvä asento ja auton konepelti kohti Savoa. Kotiin päin mennessä olikin hyvä sää ja jaksettiin ajella Mikkeliin saakka, kunnes oli jo aika pysähtyä syömään ja oikomaan hieman jumissa olevia ruumiinjäseniä. Illalla yhdeksän jälkeen, kun matkalaiset oli saatu pudoteltua eri puolille Kuopiota, pääsi saunaan.

Muistan muutaman vuoden takaa erään nuoren harrastajan sanoneen, että matkustaminen tällaisiin tapahtumiin on parasta. No voisin olla toista mieltä tästä, mutta pitkästä aikaa kun mukaan pääsee, niin onhan näissä reissuissa aina omanlaisensa fiilis. Yleensä tässä porukassa aina jotain sattuu ja tapahtuu, niin pysyy tämäkin dieseli virkeänä.

Syysleirin anti oli yhdelle päivälle varsin onnistunut. Seuramme harrastajat tykkäsivät päästä pitkästä aikaa leirille, uusien ja erilaisten ohjaajien treeneihin. Harjoitukset olivat monipuolisia, ja uusiakin asioita opittiin.

Jotain outoakin sattui, sillä kaikilla seuran naispuolisilla osallistujilla oli päivän päätteeksi rakko vasemmassa pottuvarpaassa. 

Seuraavia leirejä odotellessa: ”Suatetaanpa osallistuva uuvelleen.”

Iloisia ihmisiä ryhmäkuvassa leirin päätteeksi. Kuva: Teea Huttunen